ElsiKatainen

Porkkanaa vai keppiä maatalouteen?

OP-ryhmän entinen pääjohtaja, selvitysmies Reijo Karhinen julkaisi eilen ansiokkaan raportin, jossa käsitellään maataloustuotannon kannattavuutta monipuolisesti. Karhisen pääviesti: ”maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”, on itsestään selvä, mutta kannattavuusongelmien puristuksissa tarvitsee vahvistusta ja konkreettisia esityksiä tilanteen parantamiseksi. Jo tarve tällaisen selvityksen tekemiseen kertoo olennaisen maatalouden tilasta Suomessa. Selvityksessä myös vakuutetaan, että perusteellisin uudistuksin on mahdollista saavuttaa 500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon. Ovatko kaikki osapuolet valmiita tähän?

Ongelmat ovat syvällä historiassa ja asenteissa. Tähän astisia korjaavia toimia Karhinen kuvaa hienosäädöksi. Maatalousministeri Lepän johdolla tehdyt konkreettiset toimet elintarvikemarkkinalain ja alkuperämerkintöjen myötä ovat olleet uusi entistä vahvempi alku maatalouden kannattavuuden puolesta. Karhisen ajatus maatilojen yrittäjämäisen otteen ja taloudellisen tuloksen vahventamisesta ovat kannatettavia. Tilatasolla tuottajat tekevät pitkää päivää ja laadukasta työtä tilojen koosta huolimatta, joten itse etsisin vaihtoehtoja tukileikkausrajaksi ehdotetun 20 000 euron alarajan sijaan.  

Maatalouspolitiikan suuntaviivat tulevat EU:sta, mutta niiden tulkinta ja käytäntöön vieminen hoidetaan kotimaassa. Suomen strategia on ollut turvata mahdollisimman suuret tuet tuottajalle vaikuttamalla tukiehtoihin Suomelle edullisella tavalla ja myös noudattamalla sääntöjä tarkasti. Edunvalvonnan lujaa linjaa pitää ehdottomasti jatkaa, koska tuotanto-olosuhteemme muuhun Eurooppaan nähden ovat sää- ja luonnonolosuhteiden takia heikoimmat.

Sen sijaan on pohdittava tarkemmin, mikä on hallinnollisesti tiukan linjan noudattamisen kustannus yrittäjätulon näkökulmasta? Voiko olla niin, että tiukasti tulkitut säännöt näkyvät tilatasolla heikkona kannattavuutena? Voisiko maatalouden budjetoinnissa ottaa huomioon, että kaikkea tukea EU:sta ei lopulta kotiutetakaan? Olen sitä mieltä, että yhä enemmän on keskityttävä siihen, mitä tuottaja saa omasta yritystoiminnastaan. Valvontoja ja sääntöjä tarvitaan, mutta sitäkin enemmän tarvitaan kannusteita, tuloksia ja tuloja. Panostuksista tilojen kilpailukykyyn ja innovaatioihin on palkittava porkkanalla. 

 

Tuotantokeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen 

Yksi Karhisen raportin keskeisistä viesteistä on siirtyminen tuotantokeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen, mitä tavoitetta ilolla tervehdin. Näennäisviljelystä on päästävä eroon. Tukipolitiikassa tähän suuntaan ollaan menossa, jos katsoo EU:n komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Aikaisempaa enemmän tullaan kiinnittämään huomioita maataloustuotannon tulosten mittaamiseen eri indikaattorein. 

Olin tällä viikolla mukana järjestämässä aiheesta ”More Action, More Aid” nimeä kantanutta seminaaria, jossa asiantuntijat eri puolelta Eurooppaa pohtivat, miten näitä tuloksia voidaan käytännössä mitata. On tärkeä pitää mielessä, että lainsäädäntöön tällaiset indikaattorit tulee kirjata selkeästi, jotta pelisäännöt ovat niin viljelijälle kuin hallinnolle selvät. Vain näin voidaan luoda tehokkaita kannustimia myös kotimaassa. 

Karhisen havainto elintarvikeketjusta osuu oikeaan: elintarvikemarkkinalaki auttaa vain osaltaan, kun kauppa on niin keskittynyt. Kilpailuviranomaisten toiminnassa EU:stakin voidaan ottaa välillä myös oppia, sillä esimerkiksi kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin ote digitaalialan jättiläisiä, Applea ja Googlea kohtaan, on ollut esimerkillisen tiukka. Muistettava on myös tänä keväänä voimaan astuva epäreiluja kauppatapoja ehkäisevä direktiivi, joka varmistaa tuottajan suojan ruokaketjussa pitkällä aikavälillä ja myös elintarvikkeiden viennissä EU:n sisällä.

Ruokaketjun toimijoiden sisäinen ilmapiiri vaatii parannusta, minkä sain huomata myös itse toimiessani kyseisen direktiivin neuvottelijana. Karhisen sanoin: ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi. Ruokaketjun toimijat on sitoutettava yhteiselle asialle. Yhtenä kimmokkeena tähän on elintarvikevienti, jossa kaikilla osapuolilla on yhteinen tavoite. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Miksipä Nilakan kiinteistö myy omakotitaloja alle 50 000€ ja kerrostaloasuntoja vielä halvelmmalla Pielavedeltä? Eikö siksi, ettei yhä tehokkaampi maatalous riitä pitämään maaseutua asuttuna? Eikä muiden elinkeinojen harjoittajia sitten oikein ole, kun elinkeinotuetkin on suuntautuneet maatalouden sivuelinkeinoihin painottuvasti?

Routasen maan maanviljely on tietenkin hyvin haastavaa, mutta olisiko Suomen maataloudessa ja elintarvikevarmuudessa jotain isomman korjaamisen tarvettakin? Esimerkiksi niin, että pelloilla voisi viljellä jotain sellaista, mitä voisi myydä ulkomaille, kuten vaikkapa kuituhamppua? Hätätilassa sitten nämä vientituotepellot saataisiin ruokatuontantoon varsin helposti, jos tilanteeseen olisi varauduttu.

Ainakin kotimainen vehnä on niin huonolaatuista, ettei sitä voi sinältään käyttää leipomoissa pullataikinaan. Eli jotain järkeäkin tässä tarvittaisiin?

Samuli Karjalainen

Onko lehmä vanhusta tärkeämpi. Kaiken tukemiseen ei rahat riitä.

Jukka Alaspää

Tai
Onko pakko elättää kaikkia Suomeen haluavia veronmaksajien rahoilla vastiikkeetta.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Karhisen keinovalikoima ei anna paljon uutta. Ratkaisuksi tarjotaan tulosjohtamista fyysisten tavoitteiden sijasta, vaikuttamista entistä voimakkaammin viljelijöiden hallitsemien jalostusyksiköiden kautta, yhteistyötä ruokaketjun toimijoiden kesken jne. Nuo olivat ehkä tärkeimmät kohdat. Noita asioita on puitu miltei vuosikymmenet. Ne eivät ole siitä juuri valjenneet.

Suurin syy viimeaikaiseen ahdinkoon johtuu valtiovallan ratkaisuista. Venäjä-pakotteiden vastapakotteet sulkivat viennin Venäjälle. Sitä ei ole onnistuttu korvaamaan viennillä muihin maihin. Luonnollinen seuraus on hintojen romahdus. Karhinen tarjoaa lääkkeeksi suomalaiseen puhtaaseen luontoon perustuvien tuotteiden vientiä. Sama ehdotus, jonka Ollilan brändityöryhmä teki aikanaan. Näitä ajatuksia on ollut, mutta mitään merkittävää ei ole syntynyt.

Elintarvikekauppa on duopolin (K&S) hallussa. Alkutuotanto ja siihen liittyvä jalostusporras on kädetön neuvottelija. Kauppa maksaa minkä haluaa. Jos tuotannossa on hintaa nostavaa niukkuutta, se hoidetaan tuonnilla, ja hinnat pysyy alhaalla. On ollut monenlaisia yrityksiä saada lähinnä puhumalla järkeä tilanteeseen. Se ei tietenkään ole onnistunut, eikä Karhinenkaan siihen ole mitään keksinyt.

EU:n maatalousbyrokratia on oma lukunsa. Suomalainen aika hillitön pilkun viilaaminen ei ainakaan paranna viljelijöiden tilannetta. On aika vaikea nähdä, mikä sitä oikeasti voisi parantaa. Tilojen lopettamisen vauhti on aika hyytävää. Sitä osaltaan edistää tekninen kehitys, mutta hiekoilla näköaloilla on oma osuutensa. Kovin harvaksi tilaverkko ei voi muodostua. Tällaiset karhisten selvitykset ovat tietenkin positiivisia. Tuli nyt vielä sopivasti vaalien alla valmiiksi. Tositoimia todella tarvitaan ja pian. Nämä selvitykset eivät aikaisemmin ole johtaneet yhtään mihinkään. Toivotaan parempaa tulevaisuutta

Alla linkki: SELVITYSHENKILÖ REIJO KARHINEN. TIEDOTE Julkaisuvapaa 7.2.2019

https://www.google.com/search?client=tablet-androi...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#4

Hyvä kirjoitus, Erkki!

Tässä tämä vanha blgokirjoitukseni mukaan keskusteluun:

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Pasi Karlsson

Näistä eri kirjoituksista (kuten Kataisen) maataloudesta ja sen tuen tarpeesta saa kuvan, että suurin osa maajusseissa on ihan kädettömiä ja kyvyttömiä hoitamaan liiketoimintaansa.

Jokainen vuorollaan kertoo kuinka paljon lisää pitää tukea, kuinka muiden pitää maksaa enemmän tuotteista, pitää järjestää tuki organisaatioita, jopa maatalousvaltuutettu ...

Pitäisikö jokaiselle maajussille järjestää oma tukihenkilö, pitämään kädestä ja rajaton valtion luottokortti?

Paljonko lisääntyisi tuotanto, 100 % vai enemmän?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ei suomalaiset viljelijät ole kädettömiä eikä kyvyttömiä hoitamaan liiketoimintaansa. He vain ovat monopolien kynsissä niin, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tilan tulokseen on rajalliset. Ostajana on duopoli (K & S). Se määrä hinnan. Lannoiteet myy Yara. Se määrää hinnan. Kun valtio myi kotimaisen lannoitetuotannon Yaralle , lannoitteiden hinta tuplaantui (vrt. Caruna). Muissakin tuotantopanoksissa liikkumavara on hyvin rajallinen. Venäjän viennin tyrehtyminen leikkasi päätuotteista viidenneksen, jota ei ole pystytty korvaamaan. Valtiovaltakin tekee joskus mitä sattuu.

Maalla voi helposti sanoa, miten merellä pitää soutaa. Se vain on niin, että jos olet investoinut, laittanut asioita kuntoon ja luottanut, niin peruuttaminen ja uuden aloittaminen ei välttämättä onnistu. Kyllä viljelijät ovat fiksua joukkoa. Eivät tarvitse kädestäpitäjiä.

Nämä selvitysten tekijät osaavat tehdä toinen toistaan hienompia juttuja. Niissä esitettyjen ajatusten toteuttaminen on aina pullonkaula, josta ei päästä läpi. Hyvät ajatukset ja hienot ideat jää ilmaan. Tämäkin tuli sopivasti ennen vaaleja. Tuskinpa vaalien jälkeen kukaan mainitsee asiasta enää yhtään mitään.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mites se muuten oli, oliko S-ketju kuluttajaosuuskunta vai tuottajaosuuskunta alkujaan?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #13

S-ketju, Valio, teurastamot, Hankkija, Pohjola pankki ym ovat osa Pellervolaista osuustoiminta. Lieneekö viljelijän kannalta etu vai haitta.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #13

Tämä sama kysymys voidaan esittää muillekin maatalousosuuskunnille. Tehtiinkö sittenkiin aikoinaan virhe, kun lähdettiin ison rahan perään paukutellen olemattomia mhenkseleitä. Mikä on korjausliike tälle onnettomalle ahneudelle.

Aikoinaan kyselin eräällä seudulla, olisiko mahdollista ostaa sonnifarmista osuus esimerkiksi kustantamalla 1 sonni mun pakastimeen asti, ja mitä maksaa. Yhtään vastausta ei tullut, ei missään muodossa. Olisin välittömästi kustantanut yhden sonnimullikan jatkojalostuspalvelun.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suurimmat maataloustukien saajat keskustan ministeri Tiilikainen,keskustan sikafarmari naiskansanedustaja ,sampopankki ynm.nalle walhroos,herlin jne.Pienet tilat ajettiin suomesta alas ja alettiin tukemaan miljonäärejä.Nalle ja tiilikainen eivät viime vuonna saaneet enää veronmaksajien rahaa mutta joka vuosi sitä ennen.Kun nämä keskustan ja kokoomuksen miljonäärit ynm.sisäpiiriläiset ovat tukeneet toisiaan ,rkp kannattajakunnan viljelijöiden lisäksi,muutahan ei tarvitakkaan.

OP vähentää taas konttoreitaan vaikka voittoa on tahkottu kuin suo kuokalla.Viimeiset vuodet on palvelumaksuj anostettu sikamaiseen tahtiin,ja kehdataan valittaa "ettei kannata,siksi lakkautettava maksavien asiakkaiden palveluita mm.konttoreita sulkemalla!!

Suomalaiset maksavat muille eu rupumaille maataloustukea koska vanhasen aikana jo tämä lahjusskandaaleissa ,lautakeisseissä jne.rypenyt pääministeri neuvotteli suomelle ylisuuret nettomaksuosuudet pelossa ettei eu merkelin takaliston nuoleminen yksin riitä.Keskusta on kaksinaamainen puolue jok alakkauttaa maalaiskunnissa kyläkouluja ja rehvastelee lapsi ja vanhuspolitiikaallaan ,vaikka todellisuudessa es.sen luotsaama perhehoitoliitto (jota mm.RAY on avustanut ruhtinaallisesti 2007-2010 eteenpäin ,sekä veronmaksajat valtion kuntaapujen kautta huostaanotoista.Keskusta keksi huostakertoimen))elää perheiden ja lasten kustannuksella,iljettävillä lakienuudistamisillaan saadulla bisneksellä!!

Kokoomuksen kaverina keskusta on jatkanut 1990 aloittamaansa linjaa eli leikkaus ja kyykyttämislinjaansa ,sosiaali ja terveydenhoidon YKSITYISTÄMISTÄ eli tarkoituksellista julkisen alasajoa ,jotta veronmaksajien rahoila saadaan suurin mahdollinen hyöty sisäpiirien pussiin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Yksi Karhisen raportin keskeisistä viesteistä on siirtyminen tuotantokeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen.."

Karhisen asettama tavoite merkitse samalla pienten tilojen loppua. Samalla maaseudun autioituminen nopeutuu. Tavoitteena on selvästi teollisuusmainen tuotanto. Siinä pärjäävät vain riittävän suuret tilat.

Ei siinä auta pienten tilojen yhteistyökään. Sen sijaan todennäköisesti käy niin, että parhaat pientilalliset ostavat tai vuokraavat viljelysmaita niiltä, jotka lopettelevat. Heikkoutena siinä on, että suuremmasta tilasta tulee usein pirstaleinen. Tehokkuuden vuoksi pitäisi päästä isompiin yhtenäisiin peltokokonaisuuksiin.

Sitä tässä eniten ihmettelen, että Keskustalla on maaseudun tuohopolitiikasta huolimatta suurin kannatus juuri siellä, mitä väestön osaa se eniten kurittaa. Olisi aika herätä.

Käyttäjän EeroLehtonen kuva
Eero Lehtonen

Mielestäni huoltovarmuus on yksi tärkeimpiä syitä pitää tuotantoa Suomessa. Tämä näkökanta tulisi ottaa huomioon myös tukia suunniteltaessa kotimaassa. Miten tilat
ja logistiikka toimivat sähkö ja polttoainepulan aikana.

Pasi Karlsson

Olisiko parempi tehdä vaan riittävän iso valtiollinen maatila, jos huoltovarmuus on se tärkein?

Onko lainkaan järkevää tukea pieniä tiloja huoltovarmuuden varjolla, varmistetaanko sillä paras ja tehokkain huoltovarmuus?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Valtion suurtiloja sovhooseja ja ja yksityismaista koottuja kolhooseja kokeiltiin Neuvostoliitossa. Tulokset eivät houkuta.

Käyttäjän EeroLehtonen kuva
Eero Lehtonen Vastaus kommenttiin #21

Luulisin että myös valtion suurtiloilla voisi olla toimiva rooli huoltovarmuuden varmistamisessa, mutta myös pientiloja tarvitaan. Nykyisin valtion tilat taitavat olla lähinnä koulutuskäytössä ja sen tyyliseen toimintaan tuotannon ohessa niiden pitäisi pystyä. En ole alan asiantuntija, mutta yleensä ei kannata kaikkia munia laittaa samaan koriin

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Yksikään ns.pientilallinen ei mitään tukia saa,kuten te luulette.Ne tuet menevät isoille kartanon omistajille ja monille muille mukana oleville tahoille.Suomen vehnänlaadussa ei ollut mitään vikaa ennen eu:ta ,eikä muissakaan viljoissa tai lihoissa mitä suomessa oli omavaraisesti ja varastoissa.

Nämä korruptio ja hyvä veli veljet ja siskot taas istuvat kunnissa ja hallituksessa jne.päättämässä minne verorahoja on jaettu ja jaetaan.Ne kauppojen rakentamiset ja siellä lahjukset aikoinaan eli mihin suuntaan haluttiin suomea viedä ja keiden keskityksillä .Kun viljelijä tai muu ei saa enää mitään tuotteistaan ,ja kuluttajien maksettavaksi tulee kauppojen voitot ja näiden takapirujen tilipussien ja pankkien katteet ruhtinaallisesti,on kyse aivan muusta kuin alkutuottajien tai kuluttajien hyvästä.

Kaupat ne vetävät välistä ja samat tyypit istuvat siellä kauppojen ja pankkien palleilla.Tässä maassa ei pienviljelijät ole koskaan saaneet mitään rahaa suokuokalla kuten täällä moni kuvittelee.Suomessa eivät saa myydä suoraan tuotteitaan kuten muualla euroopassa,siellähän ei ole mitään väliä mistä paskahuusin perältä ne tuotteet myytäviksi laitetaan ,tai mistä se liha pöytään tuodaan.Suomessa kauhea tappelu jo siitä saako oman tilan tuotteista myydä edes ulos mm.viinitilat ja omat oluet joista saivat taistella vuosikymmeniä.

Kaivetaan esiin ne oikeat syyt,miksi suomen omat tuotteet OMAVARAISUUS eivät kiinnosta näitä poliitikoita ja muita veronmaksajien rahoilla itsensä ylläpitäviä.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomessa elintarvikkeiden vähittäiskauppa on käytännössä K- ja S-ryhmän duopolin käsissä, joten ne asemassaan sanelevat myös tuottajahinnat, jotka ovat vain pikkuropoja.
K-ja S-tyhmä eivät vapaaehtoisesti tingi jättivoitoistaan.
Markkinatalouden iloja, ja tuottajat voivat vain vikistä, sillä markkinaketjussa viimeiset vetävät rahat taskuunsa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joitain kummallisuuksia tämä maatalousbisnes sisältää.

Selittäkääpä joku minulle, miksi pellon vuokrahinta on kaksinkertaistunut vuodesta 2000?

Karhisen selvityksessä todetaan:
"Merkittävä ongelma maatalouden kannattavuuden näkökulmasta on myös peltomaan kauas tuottoarvostaan karanneet hinnat – alueellisesti osin jopa kestämättömän korkeat tasot. Peltomaan karanneiden hintojen johdosta vuosittain tapahtuu erittäin merkittävä tulonsiirto aktiivisilta viljelyä harjoittavilta maatilayrittäjiltä maanomistajille. Tähänhän meillä ei olisi nykyisillä maatalouden kannattavuusluvuilla lainkaan varaa"

Tässä on jotain perin kummallista. Maasta saatava tuotto ei ole juurikaan noussut, mutta vuokrat ovat silti kaksinkertaistuneet?

Tein pikaiset laskelmat maatalouden kannattavuuskirjanpidosta viljatilojen osalta.

Vuonna 2000: liikevaihto 1978 euroa per hehtaari
Vuonna 2017: liikevaihto 2140 euroa per hehtaari

Tämä tarkoittaa sitä että suhteutettuna viljelyalaan tuotot ovat kasvaneet 8,2%. Liikevaihto sisältää myyntituotot ja saadut tuet.

Kuitenkin siihen tarvittavan maan vuokra on noussut 100%?

Miksi?

Liiketaloudellisten periaatteiden kannalta tuossa ei ole mitää järkeä. Kyseessä olevan maan vaihtoehtoinen käyttökään ei asiaa selitä, kun sitä vaihtoehtoa harvoin on.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jostain syystä maiden suuromistajat hamuavat maata lisää. Se nostaa hintoja. Joku silläkin tienaa, mutta viljelijöiden etu se ei ole.

Jukka Alaspää

Erkki Laitinen.
Juuri noin.!!
Surkuhupaisaa onkin ,lisäksi
Maitokiintiöitten poisto,joka romahdutti maidon hinnan.

Kilpailuviraston ottama maidontuottajien asema Valion markkinoilla.

Kilpailuvirasto mahdollisti Arlan ,ulkomaalaisen meijerille vahvan aseman.

Pitää muistaa Arlan uhanneen hukuttaa Suomen Tanskalaisella maidolla,ellei Valio tee yhteistyötä Arlan kanssa.
Siitä huolimatta valio sai sakot ja joutui korvaamaan Arlalle.

Kilpailuviraston takia kauppa sai kauan haluamansa elintarvikkeitten omat myynti pakkaukset,josta alkoi myös halpuutukset.

Klopalisaatio ja eu ideolokia on syrjäyttäneet kekkosen aikakauden kansallisen edunvalvonnan ja kansallistunteen yhteiskunnastamme.

Jukka Alaspää

Eikö Stalin yrittänyt epäonnistuen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset