ElsiKatainen

Suomalainen ruoka ja metsät ovat puolustamisen arvoisia

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja Euroopan metsäisin maa. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista lähiruokaa, joka on ilmastoystävällinen ja kestävä valinta. Metsiemme kestävästä hoidosta ja käytöstä hyötyy ilmaston ohella koko yhteiskunta. Maa- ja metsätaloutemme tulevaisuudesta päätetään tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentissa.

Yli kolmasosa EU:n budjetista käytetään maatalouteen. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on varmistettava Suomelle tärkeiden tukimuotojen kuten 141-tukien, vapaaehtoisten tuotantoon sidottujen tukien sekä luonnonhaittakorvausten jatko, jotka ovat ratkaisevia ruoantuotantomme jatkumiselle.

Maatalouden kannattavuus on nostettava EU:n maatalouspolitiikan päätavoitteeksi.
Vain näin voidaan taata laadukas ruoka, huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus kaikille. Investoinnit ilmastoystävällisiin viljelyratkaisuihin ovat mahdollisia vain, jos tuottajan tulot ovat riittävät. Elintarvikeketjun toimintaa ja läpinäkyvyyttä on kehitettävä edelleen tuottajan aseman vahvistamiseksi.

Maatalouden budjettiin kohdistuneita leikkauksia on vastustettava voimakkaasti. On mahdoton yhtälö, että viljelijöiden keskiansioiden ollessa alhaiset leikataan maataloustuista ja samalla vaaditaan yhä tiukempien sääntöjen noudattamista. EU:n komission esittämää tukikattoa ei voi hyväksyä.

Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen, elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja korkean laadun pitää näkyä maataloustuissa. Näissä hyvin asiansa hoitava Suomi hyötyy EU:ssa. Maatalouden byrokratiaa on purettava ja valvonnoista tehtävä riskiperusteisia. Politiikan pitää kannustaa, ei sakottaa.

Metsiä koskeva päätöksenteko kuuluu jäsenmaille. Näin pitää olla jatkossakin. EU-komission tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa kuitenkin ympäristö-, teollisuus, energia- ja maataloussektorille uutta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa myös metsiimme. Näissä päätöksissä on pidettävä suomalaisen kestävän metsänhoidon puolta. On muistettava, että fossiilisista raaka-aineista irtautuminen avaa mahdollisuuksia Suomen metsätaloudelle ja puupohjaisille raaka-aineille, mikä luo työpaikkoja.

LULUCF:n kaltainen väärinkäsitys hiilinieluista ei saa toistua.Tämän takia vaikuttamisen on oltava ennakoivaa. EU:n hiilinielulaskennan tulee pohjautua nykyiseen ja tulevaisuuden metsien käyttöön, jonka lähtökohtana on puuston kasvun turvaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Meille suomalaisille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikki Brysselissä eivät ymmärrä metsätaloutemme logiikkaa. EU:n metsästrategia on päivitettävä, jotta varmistetaan metsiin liittyvän EU-lainsäädännön linjakkuus ja johdonmukaisuus.

Maa- ja metsätalous ovat ainoat hiiltä sitovat toimialat ja ovat näin ratkaisijan asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n on panostettava näiden alojen kilpailukykyyn, tutkimukseen ja parhaiden käytäntöjen edistämiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset